Janne Sir�n on seurannut Gatewayn Amiga-yhti�n suunnitelmia alusta saakka herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Janne on keskustellut niist� useiden Amiga-maailman merkkihenkil�iden kanssa ja tavannut useita Amigan johtohahmoja, ja yritt�� nyt poimia vallitsevan h�mmennyksen keskelt� ne todelliset avainkohdat. Mik� onkaan Amigan suunnitelma, vai onko sellaista?
Olen mielenkiinnolla seurannut Amiga-yhteis�n ja ulkopuolisten tahojen reaktioita Amiga-yhti�n suunnitelmiin. Loppukes�st� Amiga oli onnistunut ker��m��n h�mm�stytt�v�n m��r�n positiivista julkisuutta lehdist�ss�, kiitos paljolti Jim Collasin avoimemman informaatiopolitiikan. Vanha Amiga sai vihdoin jopa kiitosta menneist� vuosista, sen sijaan ett� sit� olisi teilattu kuolleeksi.
Amiga-yhteis� osoittautui ristiriitaisemmaksi yleis�ksi, eiv�tk� Amigan suunnitelmat Linux-valinnasta tai MCC:n rakentamisesta suinkaan saaneet varauksetonta kannatusta. Yksi asia oli kuitenkin yhteist� useimmille kommenteille sek� k�ytt�jien ett� median keskuudessa, joskin sit� ilmeni viel� enemm�n ensin mainittujen riveiss�: Amigan suunnitelmat digitaalisesta yhdentymisest� j�iv�t MCC:n varjoon. Linuxin TCP/IP:st� puhutiin suhteessa paljon enemm�n kuin AmigaObjectsien mahdollisuuksista.
Ensisilm�yksell� t�m� vaikuttaa aivan ymm�rrett�v�lt�. Onhan Amiga PR sekalaisessa viisaudessaan t�r�ytellyt maailmalle tiedonantoja toisensa per��n, jotka ovat alleviivanneet nimenomaan tietokoneaspekteja heid�n suunnitelmissaan: MMC, QNX, Linux, MCC jne. Asiaan v�hemm�n paneutunut on siis helpostikin voinut n�hd� perinteiset kotitietokoneet keskeisimp�n� osana heid�n suunnitelmaansa, vaikka mik��n ei voisi olla kauempana totuudesta.
Miksi meille sitten on sy�tetty "pajunk�ytt�" Amigan tulevaisuudesta tietokoneena? Yhteis� on kaivannut tietoa, ja tietokoneista on ollut helpompi puhua. QNX, Linux ja MCC eiv�t ole varsinaisesti olleet vallankumouksellisia eiv�tk� Amigan tarkoin varjeltuja salaisuuksia, joten paremman puutteessa niist� on l�ytynyt jotain sanottavaa Amiga-messuille. Ja kun Amiga-yhteis� on tottunut ajattelemaan Amigaa tietokoneena, on Amigan julkilausumatkin ollut helppo ymm�rt�� siin� kontekstissa.
Toisaalta Amigalta on puuttunut kunnollista PR-osaamista, mik� on sekoittunut Gatewayn tarjoamien puutteellisten resurssien ja satunnaisten mahtik�skyjen kanssa sotkuksi, joka on paitsi romahduttanut yrityksen uskottavuuden Amiga-k�ytt�jien silmiss�, my�s saanut Amigan todellisen vision ja suunnitelman hukkumaan taustakohinaan.
Kun sitten Jim Collas otti ja erosi ja uusi p��johtaja Tom Schmidt ilmoitti Amigan hyllytt�neen suunnitelmat rakentaa Amiga MCC, niin media kuin Amiga-yhteis�kin oli ripe�sti toitottamassa Amigan kuolemaa. Osa ulkomaisista lehdist� sent��n ymm�rsi asian v�h�isen merkityksen Amigan suunnitelmille, mutta monet Amiga-k�ytt�j�t, jopa ne jotka olivat vastustaneet MCC:t� henkeen ja vereen, toivottivat Amiga-yhti�lle hyv�� matkaa helvettiin.
Useat reaktiot olivat kaikessa ristiriitaisuudessaan ja per�tt�myydess��n jopa uskomattoman huvittavia. Tahot, jotka olivat vihanneet Amigan MCC-suunnitelmia, kaipasivat nyt niit�, jotkut moittivat Amigaa t�ysin suunnitelmien puutteesta, toiset keksiv�t ett� Amiga tekee en�� Java-appletteja, Amigan jo kauan sitten kuolleeksi katsoneet keksiv�t uudestaan ett� nyt se on kuollut - ja lista jatkuu.
Mutta unohdetaanpa hetkeksi ne "t�ysin merkityksett�m�t" QNX:t ja MCC:t, ja palataan vuoteen 1997. Huomaamme, ett� Amiga on itse asiassa puhunut asiaa jo kauan.
Gateway 2000, kuten Gatewayta silloin viel� kutsuttiin, osti Amigan kev��ll� 1997, ilmeisesti alun perin vain patenttien vuoksi. Alustavien, ymp�ripy�reiden feel good -puheiden j�lkeen ensimm�inen konkreettinen kommunikaatioaskel muistuu mieleen elokuulta 1997, jolloin uudenkarhean Amiga Inc:n toimitusjohtaja Jeff Schindler kokosi kymmenkunta vierasta, p��asiassa ICOA:sta, tutustumaan yrityksen suunnitelmiin ja tiloihin Dakota Dunesiin Yhdysvaltoihin.
Yksi n�ist� vieraista oli elektronisen Amiga Report -lehden toimittaja Jason Compton, joka raportoi kokoontumisesta uskoa valavin sanoin lokakuun CU Amiga -lehdess�. My�hemmin Compton on toistuvasti n�hty uutisryhmiss� muistuttamassa Amigan suunnitelman avainkohdista, jotka ovat alusta saakka olleet aivan muualla kuin kotimikromarkkinoilla. Itse asiassa Compton muisteli hiljattain allekirjoittaneelle kirjoittamassaan s�hk�postissa, kuinka "digital convergence" oli Schindlerin huomion keskipisteen� jo elokuussa 1997.
K�lnin Computer '97 -messujen aikaan Amiga-uutisia hallitsivat viel� lukuisat Amiga-kloonit, joiden lisensoinnista Gatewayn Amigan alkumetrit varmasti hyvin muistetaan. Ik�v� kyll� vain harva n�ist� tuotteista koskaan ehti markkinoille saakka, mutta Petro Tyschtschenko neuvotteli ahkerasti silloisten Amiga-yritysten kanssa mahdollisuuksista kehitt�� olemassaolevaa Amiga-tuoteperhett�. AmigaOS 3.5 mainittiin ja puhetta oli radikaalimmista uudistuksista tulevina vuosina.
Julkisesti tulevaisuuden suunnitelmista ei siis viel� puhuttu, vaikka ne olivat jo pitk��n olleet ty�n alla vuoden 1997 k��ntyess� loppusuoralle. Ilmeist� on, ett� yrityst� oli my�s rajallisesti kehitt�� nykyist� Amiga-tuoteperhett�, josta kielii mm. vuoden 1998 alussa PowerPC-korteille annettu moraalinen tuki. Vuotta my�hemmin Jim Collas kertoi ensi t�ikseen, kuinka Gateway oli sittemmin katkaissut suunnitelmat nykyisen tuoteperheen kehitt�miseksi, ja ne j�iv�t l�hinn� Petron n�pertelyjen tasolle.
Amiga julkisti suunnitelmiensa varsinaiset suuntalinjat huhtikuussa 1998 Lontoon World of Amiga -messuilla. Tarkkamuistiset varmasti muistavat, kuinka hieman ep�m��r�inen lehdist�tiedote sai pian Internetin pullolleen huhuja uudesta Amigasta, jonka p��teltiin olevan l�hestulkoon pelkk� PC. Itse asiassa Jeff Schindler kuitenkin julkisti messuilla Amigan suunnitelman valloittaa digital convergencen eli digitaalisen yhdentymisen avaamat markkinat. Hein�kuun CU Amiga -lehti mainitsee my�s Jim Collasin, joka oli silloin Amigan yhteyshenkil� Gatewaylla.
Digitaalisella yhdentymisell� tarkoitetaan visiota tulevaisuuden maailmasta, jossa kaikki elektroniset laitteet keskustelevat kesken��n ja hy�dynt�v�t toistensa palveluita saumattomasti - tavalla, johon nykyiset tieto- ja kodinkoneet eiv�t kykene. Schindler kertoi set-top-bokseista, pelikonsoleista, ty�asemista ja kodinkoneista, mutta jatkoi samaan hengenvetoon, kuinka he eiv�t aio valmistaa n�it� itse, vaan keskittyv�t p��asiassa ohjelmistoon. T�m� siis jo huhtikuussa 1998.
J�lkeenp�in olemme kuulleet, kuinka silloinen Amigan k�ytt�j�rjestelm�kumppani vet�ytyi projektista juuri ennen World of Amiga -messuja, ja julkistamistilaisuus j�i paljon odotettua suppeammaksi. Sen sijaan Amiga puhui salamyhk�isest� piiriteknologista, mediaprosessorista, jonka Amiga-yhteis� pian nimesi MMC:ksi (Monster Mystery Chip). Viel�k��n ei ole aivan varmaa, mist� piisirusta oli kysymys, mutta Amiga on kertonut, ett� useita vastaavan teholuokan piirej� on sittemmin ilmestynyt horisonttiin.
Amiga-yhteis�ss� kiinnitettiin huomiota l�hinn� uuteen mediasuorittimeen, ja suurena huolena oli my�s Classic Amigan, joksi perinteist� Amigaa alettiin tuolloin kutsua, h�m�r�ksi j��nyt tulevaisuus. Digitaalinen yhdentyminen mainittiin kyll� muutamaan otteeseen, mutta se j�i selv�sti taka-alalle, vaikka olikin nimenomaan Amigan suunnitelmien kannalta t�rke� asia. Amigahan on useaan otteeseen kertonut, kuinka sen teknologia on varsin riippumaton k�ytetyst� laitteistosta tai k�ytt�j�rjestelm�st�.
Vaikka Amiga puhui toistuvasti "tutkan alla pysyttelemisest�", sill� oli kuitenkin vastassaan kysymyksiins� vastauksia odottava Amiga-yhteis�, ja niinp� suunnitelmista tihkui lis�� tietoa pitkin vuotta. Seuraava suuri uutinen tuli marraskuun Computer '98 -messuilla K�lniss�, jossa yksi mediasuoritin oli jo vaihtunut puheeksi kolmesta vaihtoehdosta, ja uusi k�ytt�j�rjestelm�kumppani QNX julkistettiin.
Uutta partneria kehuttiin tietysti lukuisin superlatiivein, mutta Commodoren ajoilta tuttu Allan Havemose, joka oli tuolloin ty�skennellyt Amigalla osa-aikaisesti jo vuoden p�iv�t, kertoi vuoden 1999 helmikuun Amiga Format -lehdess�, kuinka he olivat harkinneet my�s Linuxia, BeOSia ja muita k�ytt�j�rjestelmi�. Yleisesti huhutaan BeOSin olleen se yhteisty�kumppani, joka vet�ytyi ennen Lontoon World of Amiga -messuja.
Amiga puhui runsaasti QNX:n ominaisuuksista, mutta digitaalinen yhdentyminen j�i edelleen hieman ep�m��r�iseksi k�sitteeksi ja oli sit� my�s lehdist�ss�. Itse asiassa historiaa tutkittaessa k�y varsin selv�ksi, kuinka v�h�n Amiga loppujen lopuksi suostui kertomaan omasta osuudestaan seuraavan sukupolven tuotekehittelyss�, mik� tietysti tekee yleis�n h�keltymisest� varsin ymm�rrett�v��.
Mahdollisista tulevaisuuden tuotteista mainittiin K�lniss� mm. Internet- ja DVD-yhteensopiva pelikone, digitaalinen multimedia-set-top-loota, alle 500 dollarin tietokone, keitti�n tai makuuhuoneen yhdistetty TV/tietokone, opiskelijakannettava, suuriruutuinen TV/tietokone ja mediaty�asema. Amiga ei edelleenk��n puhunut n�iden tuotteiden valmistamisesta itse, vaan viittasi olemassaoleviin ja potentiaalisiin yhteisty�kumppaneihinsa.
Amigan julkisivua vaivasivat kuitenkin viiv�stykset, ja ulosp�in saattoi n�ytt�� silt�, ettei Amiga oikeastaan tehnyt mit��n. Esimerkiksi pariin kertaan lupailtu kehitysymp�rist� antoi edelleen odottaa itse��n. Uutta puhtia kuvioihin toi kev��ll� 1999 Jim Collas, joka nimettiin yhti�n uudeksi p��johtajaksi ja joka kertoi tuoneensa mukanaan Gatewayn t�yden tuen - joka aikaisemmin Amigalta oli h�nen mukaansa puuttunut.
Pian alkoikin tapahtua: Amiga palkkasi useita nimekk�it� ty�ntekij�it�, avasi uusia toimitiloja ja kommunikoi ahkerasti. Jim Collas lanseerasi k�sitteen vallankumouksesta toistamalla sit� lempilausahduksenaan, ja tuntui kuin Amiga olisi saanut aivan uuden suunnitelman. Tai silt� ainakin saattoi tuntua, jos seurasi varomattomasti mutu-fiiliksi��n, kuten liian monet Amigan tilannetta arvioineet ovat tehneet.
Itse asiassa vallankumouksellisesta tuotteesta puhui jo Allan Havemose lehtihaastattelussa kuukausia aikaisemmin, ja arkkitehtuurit, jotka Jim Collasin entist� avoimempi informaatipolitiikka toi ensimm�ist� kertaa tutuksi (mm. AmigaObjects), olivat olleet ty�n alla jo ainakin vuoden. N�m� kuin tyhj�st� ilmestyneet konseptit ovat kenties er�it� kaikkein pahiten v��rinymm�rettyj� asioita Amigan historiassa, mutta juuri niiss� piilee uuden Amigan lahja tulevaisuuden tietotekniikalle. Ymm�rr� t�m�.
Vaikka Collas kiistatta toi mukanaan raikkaan tuulahduksen, Gatewayn rahaa ja tarvittavan sys�yksen suunnitelmien eteenp�in saattamiseksi, h�n ei tuonut puheidensa vallankumousta, vaan sit� Amiga oli ty�st�nyt kaikessa hiljaisuudessa jo vuodesta 1997. Unelma digitaalisesta yhdentymisest� ja sen tuomista suunnattomista, l�hes koskemattomista markkinoista oli ollut ajavana tekij�n� siit� l�htien kun Gatewayn p��johtaja Ted Waitt antoi Amigan avaimet Jeff Schindlerille.
Tietokoneet ovat olleet jatkuvasti osa Amigan suunnitelmaa, mutta ne on mainittu l�hinn� ulkopuolisten valmistajien ja viitehardwaren yhteydess�. Jim Collas julkisti ja ilmeisesti my�s aloitti suunnitelmat Amiga Multimedia Convergence Computerin (MCC) valmistamiseksi; aikaisemmin Amiga oli kertonut valmistavansa itse korkeintaan ensimm�isen kehittelykoneen. QNX vaihtui samalla Linuxiin, mik� oli l�hinn� markkinastrateginen veto eik� teknisesti merkitt�v� - Amigahan on toistuvasti kertonut, kuinka laitteistoriippumaton heid�n j�rjestelm�ns� oikeasti on.
MCC:n oli tarkoitus olla langattoman tabletin ohella ensimm�inen seuraavan sukupolven Amiga-tuote, ja sellaisena esimerkki niist� mahdollisuuksista, joita uusi Amiga tarjoaa. Huomion arvoista on, ettei Amiga koskaan julkistanut suunnitelmia jatkaa t�t� tuoteperhett�, vaan MCC olisi hyvinkin saattanut j��d� kertaluontoiseksi kokeiluksi. My�s Collas puhui toistuvasti siit�, kuinka tulevaisuudessa Amiga-laitteita valmistavat useat yritykset ja kuinka Amiga-k�ytt�ymp�rist� levi�� mit� erilaisimpiin j�rjestelmiin.
Jim Collasin erottua syist�, joita on spekuloitu l�hinn� valtapoliittisessa valossa, uusi p��johtaja Tom Schmidt kertoi hyllytt�neens� MCC:n, joka oli h�nen mukaansa ep�realistinen hanke Amigalle. Sen sijaan Tom Schmidt palasi Collasin valtakautta edelt�neille linjoille, jossa Amiga keskittyy vain tekem��n ohjelmistoja ja lisensoi teknologiaansa yhteisty�kumppaneiden k�ytt��n. Kun tarkastellaan suunnitelmaa kokonaisuudessaan, huomataan kuinka pieni ja mit�t�n osa nyt hyllytetty MCC oikeastaan oli.
MCC sai kohtuuttomasti huomiota, koska tietokoneet ovat l�hell� Amiga-kansan syd�nt�, ja digitaalisen yhdentymisen juju ja Amigan tarkka panos sen toteutumiseksi on edelleen paljolti h�m�r�n peitossa. Amigan PR-ty�t� ei voi kovin yhten�iseksi kehua, itse asiassa se on ollut paikoin melko karmeaa, sek� hyv�ksytt�vist� ett� v�hemm�n hyv�ksytt�vist� syist�, mutta yksi vallitseva teema l�ytyy: todella t�rkeist� asioista puhumista on v�ltelty.
Collas kyll� v�l�ytteli visioita suuresta vallankumouksesta, mutta samalla Amiga puhui yksityiskohtaisesti vain MCC:n tekniikasta, jonka kerrottiin kuitenkin olevan v�hemm�n vallankumouksellinen, ja ett� avainteknologiat ovat edelleen salaisuuksia. Merkkej� hiljaisuudessa tehdyst� ty�st� alkaa kuitenkin pulpahdella pinnalle, kuten toistakymment� uutta Amigalle my�nnetty� patenttia; eiv�tk� ne viel� sis�ll� kes�n alussa haettuja patentteja, jotka Collas arvioi todella t�rkeiksi.
Tom Schmidt sai paljon haukkuja arvioidessaan valtaan astumisensa j�lkeen, ett� "Amigassa ei koskaan ollut kysymys laatikosta... Amigassa oli yksinkertaisesti kysymys paremmasta tavasta". Ehk�p� Schmidt erehtyi Amigan alkuper�isen tekij�kaartin visiosta, ken tiet��, mutta h�nen sanansa kertovat nykyisen Amigan suunnitelmasta enemm�n kuin tuhat kuvaa: Amigalla ei olla kiinnostuneita yhdest� laatikosta, vaan paremmasta tavasta yhdist�� kaikki maailman laatikot. T�m� visio ei ole muuttunut sitten vuoden 1997.
Olin paikalla, kun Jim Collas antoi t�h�nastisista tarkimman kuvauksen Amigan visiosta ja suunnitelmasta Lontoon World of Amiga -messuilla hein�kuussa. Collas puhui innostavasti ja mielt� nostattavasti, ja on kielt�m�tt� harmi, ett� h�n j�tti Amigan taakseen. Kaikki h�nen eronsa j�lkeen Amigalta kantautuneet tiedot kuitenkin alleviivaavat sit�, mit� olen yritt�nyt tehd� edell� selvi�ksi: suunnitelma on pysynyt samana, ja meill� on edelleen varsin heppoinen kuva sen suomista mahdollisuuksista.
Collas kuitenkin raotti hieman hypesanojen ja trenditermien luomaa verhoa ja antoi mielikuvitukselle ruokaa. H�n puhui AmigaObjectseista palveluina, joita eri laitteet kotona tai toimistossa tarjoavat. Ajatellaanpa esimerkiksi, ett� televisio sis�lt�� n�yt�n ja televisiovirittimen, tietokone joukon vakiokomponentteja, ja langaton litte�ll� n�yt�ll� varutettu tabletti Star Trekin hengess� lojuu olohuoneen p�yd�ll� - kaikki l�hiverkotettuina toisiinsa.
Television katselu onnistuu kaikilla mainituilla laitteilla, vaikka vain televisiossa on varsinainen viritin - sen signaali voidaan ohjata mink� tahansa verkossa olevan laitteen n�yt�lle. Langaton tabletti kosketusn�yt�ll� on unelmien kauko-ohjain: televisiokuva voisi n�ky� suoraan sen n�yt�ll�, ja television suurella ruudulla n�kyvi� kanavavalintoja voisi suorak�sitell� tabletin n�yt�ll�.
Puolisoiden v�linen taistelu kaukos��timen haltijasta saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun kodin Amiga-k�ytt�ymp�rist� yhdistet��n Internetiin, ja Japanissa ty�matkalla oleva aviomies hallitsee kodin televisiota omalla k�mmenmikrollaan. Videoitakaan ei tarvita, onhan edell� mainitussa, verkkoon kytketyss� tietokoneessa kiintolevy, jolle ohjelmat voidaan tallentaa suoraan televisiosta. Ja t�m� oli vain yksi esimerkkiskenario, antakaa mielikuvituksenne mietti� lis��...
N�ht�v�ksi j��, millainen on tarkalleen Amigan teknologiapanos ja mik� on sen yhteisty�kumppaneiden kuten Sunin merkitys, mutta Amigaa ei kannata ainakaan tyhmien nettip��tteiden tai Java-applettien visioimisesta moittia. Suunnitelma on paljon, paljon kiehtovampi, ja juuri siit� syyst� onkin niin s��li, ett� se on saanut k�rsi� huonosta julkisuusty�st�, Gatewayn oikuttelusta ja paikoin huonok�yt�ksisest� ja valikoivasti kuulevasta Amiga-yhteis�st�. Toivon vain, ettei se ole k�rsinyt liikaa - onneksi Amiga ei ole ainoa yhti�, jolla on vastaavia suunnitelmia.
Mihin t�m� sitten j�tt�� tietokoneharrastuksesta kiinnostuneen Amiga-k�ytt�j�n? Siihen en osaa t�h�n h�t��n tarjota vastausta, mutta kehotan seuraamaan tilanteen kehittymist� avoimella mielell� ja v�ltt�m��n h�t�isi� johtop��t�ksi�. �lk�� my�sk��n j�tt�k� mit��n yhden kortin varaan - on aivan mahdollista, ett� seuraavan sukupolven Amiga l�ytyy nopeammin seuraavasta televisiostasi kuin tietokonep�yd�lt�si.